Lakritsi-valkosuklaa -täytekakku

Tästä katastrofikakusta ei parempaa kuvaa heru, ennenkuin olen päässyt kakun kehittelyssä itseäni tyydyttävään lopputulokseen. Ilman 9 kk:n ikäistä touhutätiäni. Kakun tekeminen osoittautui yllättävän hankalaksi silloin, kun huomio pitää jakaa lapsen kanssa.

 Tämä kakku oli kaikinpuolin sangen opettavainen. Mahtavalta kuulostanut idea meni alusta asti täysin pieleen. Maku oli kuitenkin ok pettymyksestä huolimatta ja pienellä parantelulla siitä tulee vielä oikein NaMiA!

Tein kakkuun saman pohjan kuin Mansikka-unelmassa. Peräti kaksi kertaa. Ensimmäinen pohja ei noussut, vaan jäi lätyksi, sillä käytin yleiskonetta munien vatkaamiseen enkä tarkistanut lopputulosta. Munat eivät olleet vaahtoutuneet kunnolla.

Toinen pohja onnistui, mutta jäi pieneksi. Tykkään, että kakussa on pohjaakin, eikä vain täytteitä. Siispä ensi kerralla enemmän munia kehiin!

Pohjan kostutus tapahtui vaniljamaidolla.

Lakritsimousse:

1 prk Flora Vispiä

1-2 dl kaupan valmis lakritsikastiketta

1 liivatelehti

tilkka vettä

Laita liivatelehti likoamaan kylmään veteen. Vaahdota Flora Vispi. Kuumenna pieni tilkka vettä ja liota liivatelehti siihen. Kaada liivateseokseen lakritsikastike ja sekoita tasaiseksi. Sekoita laku-liivate -seos kermavaahtoon.

Käytin mousseen koko purkin, eli 2 dl lakritsikastiketta ja lakun maku oli todella voimakas, ihan liikaa minun makuuni. Suosittelen siis käyttämään vähemmän, ellet ole todellinen lakritsin ystävä. Käytin myös liikaa liivatetta, jolloin mousse jämähti aikalailla jo ennen kakun väliin pääsyä. Siitä ei tullut kuohkeaa, vaan se muistutti lähinnä vanukasta kakun välissä. Tuo yksi liivatelehti riittää oikein hyvin.

Valkosuklaamousse:

1 prk Flora Vispiä

200 g valkosuklaata

Sulata suklaa ja sekoita se vaahdotettuun kermaan. Kinuskikissa vinkkasi blogissaan ettei suklaamousset tarvitse liivatetta, sillä suklaa toimii itsessään vaahdon 'kovettajana'. Suklaan täytyy vain antaa hetki jäähtyä ennen vaahtoon lisäämistä, eikä suklaamoussea saa enää vatkata sekoittamisen jälkeen, sillä se voi paakkuuntua. Ja ilman liivatetta tarvitaan toki hieman enemmän kärsivällisyyttä täytteen jähmettymisen kanssa.

Itse sössin moussen, kun tein sen liivatteella ja lisäsin suklaan ja liivatteen kermavaahdon joukkoon. No sehän tietenkin juoksettui, sillä suklaa ja liivate olivat vielä liian kuumia. Mousse jähmettyi toki kylmässä, mutta koostumus muistutti jälleen vanukasta eikä moussea. Tästä viisastuneena ensi kerralla en käytä liivatetta.

Musta raita kakun  välissä on Pandan Lacksuu -lakumönjää. Löytyy kaupan karkkihyllyltä. Jälleen oikein voimakas lakritsin maku, joten tämän taidan ensi kerralla jättää väliin.

Kakun koristelukaan ei oikein onnistunut. Minulla oli visio siitä miltä kakku näyttäisi valmiina, mutta lopputulos oli kyllä kaukana siitä. Kakun oli nimittäin tarkoitus olla mustavalkoinen. Mustaa marsipaania ja valkoista kermavaahtoa, sillä pähkäiltyäni totesin että mustaa kermavaahtoa tuskin saa tehtyä, vaikka sain vinkin kerman värjäämisestä ensin kaakaolla ja sitten vasta mustalla.

Olen vain kerran aikaisemmin ollut tekemisissä marsipaanin kanssa ja tämä kerta ei saanut minua yhtään halukkaammaksi käyttämään sitä uudelleen. Jostain syystä marsipaani oli jo paketista otettaessa todella vetelää ja tahmeaa, eikä se tykännyt yhtään värjäämisestä nestemäisellä värillä. Yritettyäni aikani saada marsipaanista levyä päädyin heittämään sen roskiin. Olin hukannut sen kanssa tunnin ja puoli pakettia tomusokeria.

Marsipaanin lennettyä roskiin, muutin suunnitelmia ja päätin kokeilla kermavaahdon värjäämistä. Vatkasin kerman vaahdoksi ja lisäsin siihen jo ennen värjäämistä nestemäisen mustan värin. Kaiken mitä minulla oli jäljellä marsipaanin värjäämisestä. Lopputulos oli odotetusti vaaleanharmaa.

Vaahdon koostumus oli hyvä, mutta kun lähdin pursottamaan sitä, se jotenkin juoksettui. Väri valui pursotinpussin läpi ja kermavaahto muuttui veteläksi ja hankalaksi pursottaa. Lisäksi kermavaahto oli ottanut väristä oudon maun itseensä. Koska melkein kaikki mahdollinen oli jo mennyt pieleen, päätin tehdä kakun loppuun lopputuloksesta huolimatta. Tulipahan kokeiltua koripunosta ja palluroita.

Viimein olin saanut aikaan harmaan kakun, joka näytti siltä kuin se olisi päälystetty harmailla koiran kakkakikkareilla...

Tuohon mustan kermavaahdon tekemiseen minulla kyllä on idea, jota aion kokeilla. Selatessani jälleen Kinuskikissan sivuja, törmäsin suklaakuorrutus-ohjeeseen jossa vinkataan että valmista, jo keitettyä, kuorrutetta voi vispata ja käyttää pursotukseen. Joten, jos lakritsikuorrutus tehdään samalla periaatteella, eikö senkin voi vispata vaahdoksi? Jos käytän vaikka lakritsikastiketta noiden Kick-patukoiden sijaan. Vaahdosta voi tulla silti harmaata, mutta luulisin että valmiiksi harmaa vaahto on helpompi värjätä mustaksi, kuin valkoinen. Eikö?

Chocolate Chip Cookies

Tälläisen ohjeen olin jemmannut reseptikirjani väliin. Jos törmään jossain hyvältä kuulostavaan ohjeeseen, otan sen aina talteen siltä varalta että ehkä joskus sitä kokeilen. NaMiNaMi!

Tässä ohjeessa tutustuin Muscovadon käyttöön. Lähetin mieheni kauppaan ja käskin ostamaan tummaa sokeria. Kumpikaan meistä ei tarkalleen tiennyt mitä se tarkoitti, sillä ohjeessa ei oltu sen tarkemmin asiaa selvitetty. Tätä sieltä sitten tuli ja hyvin toimi. Tarkemmin asiaa tutkittuani selvisi, että tähän reseptiin käy myös tavallinen fariinisokeri ja -ruokosokeri. Lopputuloksen maku vain vähän vaihtelee sen mukaan mitä käyttää.

Taikina (n. 15 kpl isoja keksejä):

150 g voita

1 dl sokeria

1 dl tummaa sokeria (Muscovado-, fariini- tai ruoko-)

1 tl vaniljasokeria

1 kananmuna

3 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

0.5 tl suolaa

150g suklaata paloiteltuna

Vatkaa keskenään pehmennetty voi, sokeri, tumma sokeri ja vaniljasokeri sekaisin. Sekoita joukkoon muna sekä loput kuivat aineet.

Paloittele suklaa ja lisää hiput taikinaan. Itse käytin tähän sekä Pandan valko- että tummaa suklaata. Valkosuklaa vain tuppaa sulamaan enemmän ja 'imeytymään' taikinaan. Siitä ei jää kekseihin niin hyviä hippuja, kuin tummasta suklaasta.

Nostele taikinasta pellille nokareita. Nokareita ei tarvitse mitenkään tasoitella. Paista keksejä 200 asteessa 10-12 minuuttia. Kannattaa jättää nokareiden väliin reilut välit, sillä minulle kävi näin:

Taikina siis leviää paistuessaan aika paljon. Minkä tietenkin olisin tajunnut jos yhtään olisin taas ajatellut... Jos käy kuten kuvassa, leikkaa keksit varovasti toisistaan irti veitsellä, kun taikina on vielä kuumaa. Keksit kovettuvat jäähtyessään, joten kuumana leikkaaminen estää keksin murtumisen.

Jäähdytä keksit kunnolla ja anna niiden olla vaikka seuraavaan päivään ennen rasiaan laittoa, näin niihin ei jää ylimääräistä kosteutta ja keksit säilyvät rapeana.

Mustikka-murupiirakka ja vaniljakastike

Tästä piirakasta tuli kerrassaan suussa sulavaa. Samalla äitini reseptillä olen piirakoita tehnyt jo pienestä pitäen. Täytteet vain vaihtuu. Kokeilin myös ensimmäisen kerran tehdä itse vaniljakastikkeen ja aloittelijan tuurilla onnistuin siinäkin loistavasti. Oma kehu haisee.

Vaniljakastike:

2 dl kuohukermaa

1 dl maitoa

1 kananmuna

1-2 rkl sokeria

1.5 rkl maissi- tai perunajauhoa

1-2 rkl vaniljasokeria tai 0.5 kpl vaniljatankoa

Tee ensin kastike, jotta se ehtii jäähtyä ja kylmettyä ennen tarjoilua.

Kuumenna kattilassa kerma, maito, rikottu muna, sokeri ja siivilöity maissi- tai perunajauho hyvin sekoittaen. Älä anna kiehua, sillä muuten kastikkeesta tulee paakkuinen tuon munan takia. Toisaalta, kastike varmaan onnistuisi hyvin myös ilman munaa, jos jauhojen määrää hieman lisäisi. Täytynee kokeilla.


Jos käytät vaniljatankoa, se luonnollisesti 'keitetään' muiden mukana.


Käytin itse maissijauhoa, mutta mielestäni siitä tuli kastikkeeseen aavistus maissin makua, joten perunajauho olisi ehkä parempaa. Kastikkeen voi tehdä myös pelkkään kermaan tai maitoon. Riippuen siitä, kuinka paksun kastikkeen haluat, voit lisätä maissijauhon määrää hivenen.


Kun kastikkeen koostumus on mielestäsi sopiva, ota kattila pois levyltä. Anna jäähtyä ihan hetkinen ja lisää vaniljasokeri. Vaniljasokerin määrällä voit säädellä kuinka vaniljaista kastikkeesta itse haluat. Jäähdytä kastike jääkaappikylmäksi ennen tarjoilua.

Lisäys 20.9.2010, munaton versio: Kokeilin kastiketta yksinkertaisemmin niin, että kiehautin 2 dl kuohukermassa (vaihtoehtoisesti voi käyttää kermamaitoa) puolikkaan vaniljatangon. Lisäsin vaniljatangon siemenet kermaan ja hieman sokeria päälle ja suurustin kastikkeen maissijauhoilla. Hyvin toimii ilman tuota kananmunaa. Lisäksi vaniljatangosta tulee pehmeämpi maku. Vaniljasokeria käyttäessä kastikkeeseen tuli aavistuksen karvas sivumaku.

Pohja:

2 dl sokeria

4 dl vehnäjauhoja

100 g voita

1 kananmuna

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

1 dl maitoa


mustikoita

Sulata voi. Mittaa astiaan sokeri ja jauhot ja sekoita ne voisulaan niin että seoksesta tulee murumainen. Ota noin reilu dl seoksesta syrjään. Se lisätään piirakan päälle ennen paistoa.

Lisää loppuun seokseen muna, leivinjauhe, vaniljasokeri ja maito. Sekoita taikina tasaiseksi.

Kaada taikina piirakkavuokaan, lisää päälle mustikat ja lopuksi alussa erottamasi muruseos.

Paista 200 asteessa n. 30 minuuttia.

Hiivaleipä

Voi voi ja lämmin leipä!

Taikina:

1 litra vettä

2 pkt hiivaa

0.5 dl sokeria

2 rkl suolaa

1 litra hiivaleipäjauhoja

2 litraa vehnäjauhoja

Varaa taikinan tekoon tarpeeksi suuri kulho. Tästä taikinasta tulee 3-4 aika isoa leipää.

Murenna hiiva astiaan, lisää kädenlämpöinen vesi ja liutota hiiva siihen. Lisää sokeri ja vähän jauhoja, lisää vasta sitten suola ja loput jauhot vähän kerrallaan. Vaivaamisajasta en osaa tarkemmin sanoa, mutu-tuntumalla ollaan täälläkin menty. Tähän asti. Sain naistenpäivänä lahjaksi talouskoneen, jota en ole vielä leipätaikinaan kokeillut. Löysin hyvän vinkin täältä:

Make38

Anna taikinan kohota 30 minuuttia. Leivo leiviksi. Viillä leipään viillot veitsellä (ei pakollinen) ja anna leipien nousta rauhassa 20-30 minuuttia.

Paista leipiä ensin 200 asteessa 15 minuuttia, pudota sitten lämpö 170 asteeseen ja paista leipiä vielä 45 minuuttia uunin keskitasossa.

Dallaspullat

Nämä pullat ovat niin superhyviä, että söisin niitä varmaan joka päivä, jos vaan linjat kestäisi. Ohjeesta tulee n. 25 pullaa.

Täyte:

150 g rahkaa

150 g voita

1.5 dl sokeria

0.5 dl vaniljakreemijauhetta

Tee ensin täyte. Itse tein täytteen 1.5 kertaisena, sillä tykkään että sitä on runsaasti. Pehmennä voi varovaisesti mikrossa, älä sulata, vain pehmennä. Vaihtoehtoisesti voit ottaa voin huoneenlämpöön ennen leivontaa. Sekoita kulhossa kaikki ainekset keskenään ja jätä kulho huoneenlämpöön. Täyte on helpompi levittää kun se ei ole jääkaappikylmää.

Pullataikina:

perus pullataikina

ilman kardemummaa

Kun pullataikina on kohonnut, kaulitse se levyksi. Levitä täyte tasaisesti pullataikinalevylle ja rullaa se kääröksi.

 Leikkaa kääröstä varovasti terävällä veitsellä n. 3 cm vahvuisia siivuja. Ei haittaa vaikka taikina menisi leikkauskohdasta vähän lyttyyn, se aukeaa pellillä. Laita siivut pellille, halutessasi voit muotoilla niitä vähän enemmän pyöreään muotoon. 

Tässä vaiheessa pullat voi myös raakapakastaa. Pakastimesta on hyvä ottaa tarpeen tullessa pullia sulamaan, nostattaa ja paistaa.

Anna pullien kohota pellillä 15 minuuttia ennen paistamista. Voitelua pullat eivät tarvitse, sillä itse taikina on rasvainen ja täytekin tulee pursuamaan jonkin verran välistä.

Paista 225 asteessa n. 10 minuuttia, kunnes pullat ovat saaneet kauniin ruskean värin.