Tämän viikon olen näpertänyt opinnäytetyön parissa, siitä kuvapläjäys seuraavaksi. Kuvista ja teksteistä voi vähän katsella, mitä ominaisuuksia tuotteissa arvostellaan.
Meillä oli siis neljä päivää aikaa leipoa 10 tuotetta tietyin kriteerein. Sain tuotteeni valmiiksi hieman etuajassa eli tänään aamulla. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan kuin Strömsössä. Keskittyminen herpaantui pariinkin otteeseen ja ilmassa oli katastrofin aineksia. Ammattitaitoa mitataan kuitenkin myös sillä, osaatko pelastaa nämä tilanteet.
Juhlakranssi. Jäi vajaanousuiseksi kun hätiköin ehtiikö kranssi paistua ennen taukoa ja se repesi hieman päältä ottaessaan uuninousua reippaasti. On kuitenkin tasapaksu, pyöreä ja pysyi painorajassa. Raja noin 1200g ja tämä oli 1235g. Paistoväri siinä rajalla onko liian tumma, mutta kypsä olematta kuiva.
Omenaleivos. Paistoväri oli täydellinen, sain vaaditut 18 kpl leikattua ja tuote oli kypsä. Leivos on siis haastava, koska se jää helposti raa'aksi ja 18 palaa ei tule, jos levy ei ole juuri oikean kokoinen uunista ulos tullessaan. Voitaikinalevy nimittäin kutistuu uunissa, ellei se ole levännyt tarpeeksi. Kaikki eivät vaadittua palamäärää edes saaneet. Itse melkein mokasin, kun epähuomiossa uunissa oli väärä korkeampi lämpötila kuin mitä piti. Levy ehti olla 15 minuuttia uunissa, kunnes aloin ihmettelemään tummaa paistoväriä noin lyhyessä ajassa. Peitin pinnan leivinpaperilla ja tiputin ylälämmöt uunista pois. Paistoin pelkän alalämmön varassa loppuun ja onnistuin kuin onnistuikin pelastamaan tämän.
Kolmella mallilla pursotetut pikkuleivät. Massa oli todella hyvä, pursotusjälki jäi kauniisti näkyviin. Pikkuleivät olivat myös tasalaatuisia ja kokoisia. Hyvä paistoväri. Vasemmalla hasselpähkinä, keskellä käpy ja oikealla kaneliässä.
Kahvikakkuni oli porkkanakakku. Kakuista yksi piti olla kuorrutettu.
Kakut onnistuivat hyvin, pohja oli tasainen eikä repeillyt. Paistoväri oli hyvä, sisus mehevä ja pinta ei jäänyt vuokiin kiinni. Tasakokoisia.
Savuporo Vol-Au-Vent. Kohosivat erittäin korkeiksi, joten taikina oli onnistunut. Kauniita ja tasalaatuisia, vaikkakin muutamassa oli pientä pingotusta näkyvissä, kun eivät olleet aivan pyöreitä. Paistoväri nappiin.
Lohivoileipäkakku. Leipä ei saanut näkyä mistään. Koristelutyyli on luonnollisesti vapaa, mutta käytävä sisuksen kanssa yksiin.
Tuotekehitysleivokseni oli Banaani-Brownie. Tuotekehitysleivos on siis leivos joka on ideoitu ja tuotettu aivan itse alusta loppuun asti. Tässä oli hieman ongelmia pohjan kanssa. Se koostuu siis kahdesta brownielevystä, joiden välissä on banaanihillo ja päällä banaanimousse. Hillo oli todella liukasta ja leivoksia leikatessa kerrokset pääsiväät liukumaan eikä paloista tullut ihan niin hyviä kuin olisi voinut. Leikkauspinta ei siis ole ihan tasainen. Leivoksen muoto kun hankaloitti asiaa entisestään. Makuun se ei onneksi vaikuttanut.
Petit Fourseina tein mini-sitruunatartaletit. "Pettari" on maks. 3 sentin voimakkaan makuinen suupala. Tarkoitus siis syödä yhdellä, kahdella haukulla. Näihin olin tyytyväinen. En edes polttanut marekia.
Kakkunani tein kinuskikakun. Asetin haastetta itselleni, sillä kinuskilla koko kakun päälystäminen ei ole piece of cake. Miinuksena tässä ilmakuplat kinuskissa, jotka tulivat sekoittaessa. Kinuski pitää "säätää" oikeaan käyttölämpötilaan ja koostumukseen ennenkuin sen voi levittää kakun päälle. Spritsausta jännitin niin että oli pakko lähteä eri huoneeseen pois muiden katseilta. Käsi tärisi hevottomasti, spritsipussit eivät tuntuneet onnistuvan ja kaikki meni metsään. Spritsaus ei yleensä tuota minulle ongelmia, vaan on vahvuuteni, mutta tällä kertaa ei ollut varaa mokata ja tiesin sen. Jos spritsaus menee pieleen, on koko kakku sitten siinä. Sitä kun ei paljon paikkailla.
Suklaamoussekakkuuni olin oikein tyytyväinen ja valitsin sen itse töideni parhaaksi. Koristelutyyli oli moderni ranskalainen. Kaakaokiille oma sovellukseni.
Sama päältäpäin.
Leivokset rivissä.
Vielä koko tuoterivi.
Siinäpä se sitten. Opintoviikot ovat nyt kasassa joten voisi sanoa että olen valmis leipuri-kondiittori. Aion kuitenkin koululla vielä sen verran pyöriä että käyn suklaa- ja sokeritöitä vielä ajankuluksi tekemässä. Todistus käteen sitten toukokuussa. Jatko-opinnotkin ovat mielessä: kondiittorin ammattitutkinto seuraavaksi.
