Reilun kaupan banaanikakku kinuskikuorrutuksella

Kun Blogiringistä otettiin yhteyttä ja ehdotettiin yhteistyötä Reilun kaupan kanssa, jouduin hetken miettimään lähtisinkö mukaan. Reilu kauppa nimittäin ei koskaan ole ollut ideologiana mitenkään erityisen lähellä sydäntäni, enkä oikein tiennyt osaisinko kirjoittaa asiasta mitään järkevää.

Lähdin mukaan, koska joutuisin pakottamaan itseni ajattelemaan asiaa syvemmin ja pohtimaan mistä ennakkoasenteeni "kalliista ja pahoista" tuotteista johtuu. Ne, ketkä minut tarkemmin tuntevat, tietävät myös että olen oikeastaan hyvinkin ennakkoluuloton ja avoin mielinen, siis ihan päinvastaista kuin mitä huomasin koko Reilusta kaupasta ajattelevani.

Aloin muistelemaan koska oikeastaan olen maistanut jotain "reilun kaupan tuotetta". No, banaaneja olen syönyt eikä reilun kaupan tarra saa niitä maistumaan yhtään erilaiselle. Ruokokidesokeria olen käyttänyt leivonnassa jo pitkään, ja se on sokeria siinä missä muutkin. Pirkan suklaata olen suuhuni joskus laittanut, suklaalle maistui, vieläpä hyvälle sellaiselle. Noin, ensimmäinen ennakkoasenne tuhottu, sitten toisen kimppuun:

Kallista? Noh, pienituloisena siellä kahvihyllyllä norkoillessa helposti ostaa sen 2-3e:n kahvipaketin sen 5-7e:n sijaan. Mutta sitten, jos hieman hidastaa ja alkaa tosissaan pohtimaan Reilun kaupan etiikkaa siellä tuotteen takana, ei oikeastaan olekaan hassumpi vaihtoehto ostaa edes kerran viikossa se eettisempi vaihtoehto. Oletko nimittäin koskaan miettinyt mikä on sen edullisimman kahvipaketin hinta hänelle, joka sen kahvin viljelee? Murto-osa siitä mitä kuuluisi, suurimman voiton vie muut välikädet kahvin matkalla kuluttajan pöytään. Täytyyhän työstä saada korvaus!

"Reilun kaupan kahvinviljelijät hyötyvät Reilusta kaupasta saamalla viljelemästään kahvista vähintään Reilun kaupan takuuhinnan ja Reilun kaupan lisän. Lisäksi he saavat koulutusta, josta on heille hyötyä sekä viljelyssä että kaupankäynnissä. " Näin todetaan Reilun kaupan Facebook-sivulla. Reilussa kaupassa ei myöskään unohdeta työolosuhteita, ympäristötekijöitä eikä Reilu kauppa salli lapsityövoiman käyttöä. "Järjestelmä on olemassa, jotta myös kehitysmaiden ihmisillä olisi mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään, huolehtia ympäristöstään ja saada lapsensa kouluun. Reilu kauppa mahdollistaa kehitysmaiden ihmisille paremman tulevaisuuden. "

Reilun kaupan viikkoa vietetään tänä vuonna 20.-26.10. Valitsemalla edes kerran viikossa Reilun kaupan tuotteen, voit omalta osaltasi taata sen, että tänä iltanakaan esimerkin kahvinviljelijäperheen lapset eivät mene nälkäisinä nukkumaan. Muutetaan maailmaa ostos kerrallaan.

Kun kerran kahviin päästiin... 

Voin sanoa olevani ihan positiivisesti yllättynyt, miten hyvää kahvia yhteistyössä saamani Pauligin Colombia oli. Meillä on tuhottu jo kumpikin paketti mitä postissa tuli, ja aivan varmasti ostan lisää. Colombia kuuluu alkuperämaakahveihin, joissa pavut ovat tasan siitä yhdestä nimensä mukaisesta maasta. Kahviin käytetyt pavut ovat luomua ja niistä syntyy todella pehmeän pähkinäinen aromi. 

Colombian kaveriksi pyöräytin banaanikakun, joka sai päälleen kinuskisen kuorrutuksen. Ihan 
T-A-I-V-A-A-L-L-I-S-T-A! 
Kahvin kanssa myös suklaa on todella hyvää!

Banaanikakku:

250g Ruokokidesokeria (reilu kauppa)

3 kanamunaa

3 kpl isoa banaania (reilu kauppa)

5dl vehnäjauhoja

1.5 tl leivinjauhetta

1.5 tl soodaa

100g voisulaa

0.5dl öljyä

-Vaahdota munat ja sokeri yleiskoneen kulhossa lapavatkaimella.

-Nypi banaanit sormin kappaleiksi suoraan muna-sokeri -vaahtoon.

-Lisää muut aineet ja sekoita tasaiseksi.

-Kaada hyvin voideltuun (vuokaspray) vuokaan ja paista 175 asteessa n. 45 minuuttia.

-Anna jäähtyä ennen kuorruttamista.

Kinuskikuorrute:

2dl kuohukermaa

1dl Muscovado-sokeria (reilu kauppa)

1dl tomusokeria

30g valkosuklaata

-Keitä kerma ja sokerit melkein valmiiksi paksuksi (!) kinuskiksi. Anna jäähtyä hetki ja lisää valkosuklaa kun kinuski on vielä sen verran lämmintä että suklaa sulaa sinne.

-Kuorruta kakku on seos on riittävän jäähtynyt ja paksuuntunut ettei se valu päältä pois.

Vinkki! Laita kakku jääkaappiin odottamaan kuorruttamista, jotta pinta on kylmä ja jähmettää kuorrutteen paikoilleen.

Yhteistyössä:

 Reilu kauppa: www.reilukauppa.fi

Linja-auto -kakku

Enoni 50-vuotis syntymäpäiviä juhlistetaan tänään. Kakun aiheeksi toivottiin bussia, sillä onhan se meidän "Pertsalle" tuttuakin tutumpi työväline. Kyseisen bussifirman voi bongata kuvasta ;)

Välissä on toiveesta mansikka-banaanimousse. Kakun olen kasannut kerroskakkuna, jotta se kestäisi myös vähän pidemmän kuljetusmatkan. Noin puolessa välissä kulkee siis välipahvi ja alemmassa kerroksessa on tukikepit.

Pinta on Satin Icen ja vaahtismassan sekoitusta, ikkunat maalasin 80% alkoholilla ja mustalla tomuvärillä. Noin neljä tuntia kaikkien yksityiskohtien tekemiseen meni, eikä kaikkia edes mahtunut mukaan.

Mittasuhteissa oli vähän hakemista ja mm. ruuman luukkuja jäi pari uupumaan. Mutta no, pääasia että tämän bussiksi tunnistaa.

Työkavereille tarjottavaksi lähti myös kinkkuvoikkaria, johon toivottiin samankaltaista yksinkertaista "less is more" -koristelua kuin tässä julkaisussa olevassa.

Toy Story -aiheinen kakku

Ensimmäistä kertaa kakun aiheeksi toivottiin Toy Storya. Siitähän riittäisi ideoita vaikka kuinka moneen kakkuun. Esimerkkikuvassa oli Buzz Lightyear ja tuo vihreä alieni, jonka nimeä en nyt muista. Tein kuvasta oman versioni. Kiireessä näemmä unohtui Buzzilta parit nappulat puvusta.

Macaron - maailman epävarmin leivonnainen

Macaron on pieni raskalainen makea tai suolainen leivos, joka tehdään valkuaisesta, sokerista ja mantelijauhosta. Tämä leivonnainen tuntuu olevan yksi maailman epävarmimmin onnistuvista leivonnaisista, sen verran monta muuttuvaa tekijää on massan valmistuksessa. Tosin ranskalaiset kondiittorit tekisivät näitä vaikka silmät kiinni.

Reseptejä on yhtä monta kuin tekijöitäkin. Resepteissä oleva marenkiosuus vaihtelee aina italialaisesta perinteiseen valkuaisvaahtoon. Paistoaika ja lämpötila määräytyy leivonnaisen koon ja uunin mukaan, itse olen huomannut matalemman lämpötilan toimivan parhaiten. Paistan aina 150 asteessa uunin pohjalla ritilän päällä, jotta vastukset eivät polta väriä. Mitä ylempänä Macaronit uunissa ovat, sitä varmemmin väri palaa ja lopputulos on rusehtava. Paistoaikaa minulla on tasan 12 minuuttia, ei enempää eikä vähempää.

Millainen sitten on täydellinen Macaron?

Täydellinen Macaron on sisältä tahmea ja sitkeä. Siinä on kiiltävä kananmunan kuorimainen pinta sekä pitsinen jalka. Pitsisiä jalkoja on kahta koulukuntaa ja sen muodostuminen riippuu paljolti massan rakenteesta. Paksummalla leviämättömällä massalla Macaron kohoaa kauniisti suoraan ylöspäin, kun taas löysemmällä massalla jalka leviää Macaronin sivuille. Taitaa olla ihan makuasia, kumpi näistä tyyleistä on sitten se "oikean" näköinen. Macaron on aina tekijänsä näköinen.

Vasemmalla olevissa jalka on suoraan kuoren alla, kun taas oikeapuoleisissa se on levinnyt sivuille. Kummatkin kuoret ovat myös viallisia: vasemmat ovat paistuneet liikaa jolloin pohja on ruskistunut ja pinnasta palanut väri. Ne olivat vihreitä kun uuniin menivät, mutta ulostullessaan olivat epämääräisen harmaita. Oikeanpuoleiset sen sijaan ovat kuppimaisia ja onttoja sisukseltaan.

Google löytää montakin "troubleshooting"-sivustoa, josta voi katsoa mikä tällä kertaa mahtoi mennä mönkään. Masterchefistäkin tutun Adriano Zumbon sivuilta löytyy yksi hyvä. Kannattaa silti muistaa että mönkään meneminen ei välttämättä ole yhdesta tekijästä riippuvainen vaan se voi olla myös monen sattuman summa. Huolellisuus ja harjoittelu tekee tässäkin asiassa mestarin. Allekirjoittaneellakin menee 1/5 satsista syystä tai toisesta edelleen pilalle.

Macaroneja tehdessä ei koskaan kannata lisätä kaikkea marenkia kerralla massaan, sillä sen tilavuus voi vaihdella munista ja vaahdotuksesta riippuen. Näin ollen massa voi helposti mennä liian löysäksi. Mantelijauhot tulisi ajaa tomusokerin kanssa kutterissa (blenderi tms.) ja siivilöidä tasaisesen lopputuloksen aikaasaamiseksi, isommat mantelinpalat nimittäin näkyvät rosoisuutena valmiissa kuorissa.

Kuoret voi värjätä joko jauhemaisilla väreillä tai pastaväreillä ja väri tulisi lisätä ennen marengin lisäämistä tai viimeistään ennenkuin marenki on kokonaan sekoittunut, jotta massaa ei ylityöstetä löysäksi. Sekoitus tulisi tehdä käsin nuolijan tms. avulla jotta mahdollisimman paljon ilmaa säilyy. Massan paksuus on sopivaa kun se kulhossa ollessaan leviää, mutta hitaasti. Liian löysä massa leviää pellillä hillitsemättömästi ja pyöreiden ympyröiden tekeminen voi olla hankalaa.

Massa tulee pursottaa kohtisuoraan peltiä vasten ja n. euron kolikon kokoisia kiekkoja. Peltiä pöytää vasten hakkaamalla, saadaan ilmat pois ja tiiviimpikin massa leviää kauniiksi palluroiksi. Omat naapurit kiittävät varmasti Macaronien valmistuksen aikaan ;)

Kuoria kannattaa kuivattaa kunnolla ennen paistoa, puolesta tunnista tuntiin.  Kokeile varovasti sormella Macaronin pintaa. Kuivuminen vaikuttaa pitsijalan muodostukseen. Kovin suurta satsia näitä ei kannata kerralla tehdä sillä liika kuivuminenkaan ei ole hyväksi. Mielummin sitten kaksi eri massaa eri kerroilla.

Paiston jälkeen kuorien kannattaa antaa jäähtyä rauhassa, lämpöisinä ne voivat irrota hankalasti.

Mustikka- ja sitruunatäytteiset Macaronit n. 60 kpl:

1. osa (italialainen marenki):

250g sokeria

80g vettä

95g valkuaista

2. osa:

250g mantelijauhetta

250g tomusokeria

80g valkuaista

-Mittaa osa 1:n sokeri ja vesi kattilaan ja anna kiehua sekoittamatta, kunnes sokerisiirapin lämpötila on 120 astetta. Tällä välin voit vaahdottaa valkuaiset.

-Kun sokerin lämpötila on 120 astetta, kaada sitä ohuena nauhana kulhon reunaa pitkin (jotta ei roisku vispilästä kulhon reunoille ja mene hukkaan) valkuaisvaahtoon koko ajan sekoittaen. Yleiskone on tähän paras.

-Kun sokeri on lisätty valkuaisiin, anna koneen käydä hiljalleen jotta marenki jäähtyy nopeampaa.

-Tällä välin siivilöi mantelijauhe ja tomusokeri, heitä siivilään jääneet isommat muruset pois.

-Sekoita kaikki osan 2. aineet hyvin keskenään, tämä osuus vaatii voimaa ja kestävän lastan. Tässä vaiheessa Macaroneihin tehdään kiilto. Seoksen tulisi siis olla kiiltävää.

-Sekoita marengista 1/3 osa mantelijauhe-tomusokeri-valkuais -seokseen. Lisää pastaväri (jos käytät jauheväriä, sen voi laittaa manteli-sokeri -seokseen, mutta lopputulosta ei näe ennen marengin lisäämistä), ja sen jälkeen loput marengista. Jos haluat eri värejä, sekoita marenki "huolimattomasti", jaa massa haluamiisi osiin ja värjää. Tärkeää on ettei massaa ylisekoiteta liian löysäksi.

-Massa on sopivan paksua kun se leviää mutta erittäin hitaasti, se saa olla paksuhkoa ja ilmavaa. Mita enemmän sekoitat, sitä enemmän sen löystyy.

-Pursota leivinpaperille n. euron kolikon kokoisia kekoja. Muista jättää riittävät välit. Pamauta peltiä pöytää vasten jotta keot tasaantuvat ja ilmakuplat poistuvat.

-Anna kuorien kuivua vähintään puoli tuntia.

-Paista 150 asteessa uunin pohjalla ritilän päällä 12 minuuttia uunista riippuen.

-Anna jäähtyä rauhassa ennen täyttöä.

-Jäähtyneinä etsi kullekin kuorelle samankokoinen pari ja täytä.

Sitruunatäyte:

200g valkosuklaata

1 ison sitruunan mehu

-Kiehauta sitruunamehu, lisää suklaa ja anna sen sulaa mehun joukkoon.

-Anna seoksen jäähtyä hetki jotta se paksuuntuu. Näin täyttäminen on helpompaa kun täyte ei juokse karkuun.

-Täyte jähmettyy kylmässä.

Mustikkatäyte:

200g valkosuklaata

100g mustikoita

-Soseuta mustikat ja kuumenna ne. Sulata suklaa sekaan ja anna jäähtyä ennen täyttöä.

-Täyte jähmettyy kylmässä.

Synttäritarjoiluja 40-vuotiaalle miehelle

Star Trek -aiheista kakkua toivottiin 40-vuotta täyttävälle miehelle. Täytyy myöntää etten ole koskaan ko. sarjasta pahemmin innostunut joten Googleen täytyi nyt turvautua idean saamiseksi. Tämä kakku siis viittaa kyseisessä sarjassa nähtyihin asuihin, jotka ilmeisesti viittaavat kyseiseen uniformuun pukeutuneen ihmisen toimenkuvaan.

Parit voikkarit lähtivät kanssa matkaan: kasvis- ja kinkkuversiona. Voisin myöhemmin julkaista jonkinlaista ohjetta tuosta kasvisvoikkarista. On se sen verran hyvää ettei heti uskoisi sen sisältävän vain kasviksia eikä lainkaan lihaa.

Kaksi vegaanista appelsiini-suklaa -leivosta tein myös samoihin juhliin. Olikin ensimmäinen kerta. Olisin halunnut päästä kokeilemaan vegegelin (kasvisperäinen liivate) käyttöä, mutta lähi-Prisman valikoimiin se ei enää kuulunutkaan, joten hyydyttävänä tekijänä näissä on Pandan tumma suklaa. Näistäkin omaa ohjetta myöhemmin.

Elian ristiäistarjoilut

Tämän viikonlopun kakkuihin kuului jälleen tennarikakku. Nämä eivät varmaan koskaan mene pois "kakkumuodista", onhan ne sen verran söpöjä.

Elian vanhempien toiveet kakun suhteen olivat, että kakku ei olisi hempeä ja värinä olisi jotain muuta kuin sinistä. Tossut ja nimipalikat haluttiin. Tällä kertaa valitsin väriksi mintunvihreän, ruskean ja valkoisen. Poikamaista ja kastetilaisuuteen sopivaa, muttei yltiö hempeän lempeää. Sopii minulle, sillä tykkään käyttää värejä.

Kakussa oli tällä kertaa välissä mango- ja mansikkamousset, yksi tämän hetken lemppari yhdistelmistä. Raikasta ja makeaa yhdessä.

 Lisäksi juhliin lähti kahdenlaisia Macaroneja; mustikka- ja sitruunatäytteisiä. Näistä on tulossa oma postaus, josta toivottavasti on apua Macaronien teon kanssa painiville. Nämä taitavat olla yksi maailman epävarmimmin onnistuvista leivoksista. Taisipa tuota allekirjoittanutkin ottaa pienen jatkoerän näiden kanssa painiessa...

Vaniljainen omenapiirakka

Olen ihastunut käyttämään leivonnaisissani itsetehtyä vaniljakreemiä kaupan jauheen sijaan. Se on niin vaniljaista, ihanan sileää ja samettista suutuntumaltaan, ei ollenkaan jauhoista. Sitä voi syödä ihan pelkiltään, tai käyttää kastikkeena piirakalle kuin piirakalle. Päässä vain vilisee kaikki ne leivonnaiset joihin sitä voi tunkea! Tähän piirakkaankin sitä upotin ja tämä ei taatusti ole viimeinen resepti, jossa sitä tulee olemaan. 

Omenapiirakka on syksyisin makea leivonnainen mitä vain voi olla. Piirakan teossa on hyvä huomioida pari seikkaa: omenoiden tulisi olla mahdollisimman voimakasmakuisia, jotta omena myös maistuisi lopputuloksessa. Itse turvauduin vihreään Granny Smithiin, joita vetelen suuhuni hyvin mielelläni muutenkin. Lisäksi omenat olisi hyvä kuoria ja kuutioida, jotta piirakkaa on helppo leikata. Tämän huomasin itse, kun ajattelin kuorineen siivutetun omena olevan kauniimpi. Vaan kappas, tämä yksilö olikin hankala leikata uunissa sitkistyneen kuoren takia. Lisäksi omenat on hyvä säilyttää joko kylmässä vedessä kun ne on siivutettu, tai kieräyttää sitruunamehussa, jotta ne eivät tummuisi.

Yhtä tärkeää kuin raaka-aineet, on hyvät työvälineet ja astiat. Kun luottovuoka on löytynyt, ei muuhun enää vaihdakaan. Itse käytän 24cm metallista irtopohja-piirakkavuokaa, se ei tarvitse rasvausta tai korppujauhotusta, vaan piirakka kuin piirakka irtoaa siitä kauniisti. Lisäksi piirakka on helppo leikata, kun sen saa vuoasta pois, eikä palasia tarvitse siitä enää kalastella. Suosittelen ostamaan.

Pohja:

2dl ruokokidesokeria
4dl jauhoja
100g voita
ripaus suolaa
1tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
1dl maitoa tai kermaa
1 kananmuna

-Sekoita keskenään sokerit, jauhot, suola ja leivinjauhe. Lisää sula voi ja sekoita murumaiseksi seokseksi.
-Ota murusta talteen n. 1.5dl murua.
-Lisää jäljelle jäävään muruseokseen maito/kerma ja kananmuna, sekoita tasaiseksi.
-Kaada n. 24 cm piirakkavuokaan, myös 26 cm käy.


Vaniljakreemi:

200g kermaa

200g maitoa

70g sokeria

1 muna

20g Maizenaa

1 vaniljatanko

25g voita

ripaus suolaa

- Halkaise vaniljatanko ja kiehauta se kattilassa, jossa on kermamaito, sokeri, muna ja tärkkelys. Kiehauta miedolla lämmöllä vain sen verran että seos sakenee ja tulee hieman kiiltäväksi. Keittää ei saa, sillä tuloksena on munakokkelia.

-Siivilöi seos puhtaaseen astiaan, lisää voi ja suola, sekoita. 

-Laita kelmu päälle, aivan kiinni kreemiin jotta se ei kuoretu, ja anna jäähtyä.

Lisäksi:

3-4kpl isohkoa omenaa

-Kaada puolet vaniljakreemistä pohjan päälle. Toisen puolen voi käyttää kastikkeena, tai säästää myöhempää käyttöä varten.

-Lisää pilkotut omenat haluamallasi tavalla.

-Halutessasi ripottele päälle kanelia.

-Lisää muruseos päälle.

-Paista 200 asteessa uunin alatasolla n.30 minuuttia.

Broileri-pesto -piirakka

Syksy on ehdottomasti piirakoiden aikaa. Kylmenevien iltojen seuraksi on mukava tehdä kotoista lohturuokaa. Pesto ei sovi ainoastaan pastaan, vaan siitä saa sopivan kaverin myös broilerille. Lipsahtipa täytteeseen myös Koskenlaskijaa. Koko komeuden kruunaa perunainen pohja, joka pysyy ihanan kosteana olematta raaka.

Tämä piirakka on helppo tehdä myös gluteenittomana versiona!

Pohja:

1dl (1pss) Mummon perunahiutaleita

2dl vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauhoseosta

0.5tl leivinjauhetta

100g kylmää voita

150g ranskankermaa

1tl suolaa

ripaus mustapippuria

-Sekoita perunahiutaleet, leivinjauhe, suola, pippuri ja jauhot keskenään. Lisää voi ja nypi murumaiseksi.

-Lisää ranskankerma ja sekoita kunnes taikina kasautuu tasaiseksi köntiksi.

-Ota 24cm piirakkavuoka (sentin pari isompikin käy) ja leikkaa sen pohjalle ympyrän muotoinen pala leivinpaperista.

-Käytä leivinpaperia mallina ja kaulaa taikinasta pari kolme senttiä isompi ympyrä.

-Asettele taikina vuokaan leivinpaperin päälle siten, että reunat tulevat tasan vuoan reunojen kanssa.

Täyte:

300g maustamatonta broilerisuikaletta

1tl suolaa

80g sipulia

100g Koskenlaskijaa muruna

60g vihreää pestoa

2.5dl ruokakermaa

1 kananmuna

0.5tl suolaa

ripaus mustapippuria

-Paista broilerisuikaleet ja lisää niihin 1tl suolaa. Pilko jäähtyneinä pienemmiksi.

-Pilko sipuli todella pieneksi.

-Sekoita keskenään broileri, sipuli, Koskenlaskija ja pesto. Kaada pohjan päälle tasaiseksi kerrokseksi.

-Sekoita ruokakermaan kananmuna ja lisää suola sekä ripaus mustapippuria. Kaada täytteen päälle.

-Paista 200 asteessa uunin alatasolla n. 30 minuuttia.

Nauti!

Vaniljainen raparperiyllätys

Facebookin Leivotaan-palstalta sain idean kokeilla omaa versiotani tästä "yllätyskakusta". Ihanan vaniljainen päällinen kätkee sisäänsä suloisen kirpeän yllätyksen: raparperipiirakan.

Vaikka raparperin aika on jo ohi, voi tätä yllätystä muokata oman makunsa mukaan. Sisällä olevan piirakan voi tehdä kauden marjoista tai vaikkapa omenasta. Myös päällistä voi muokata, joten rajana on enää oma mielikuvituksesi.

Millaisen makujen sinfonian sinä loisit?

Koska piirakkaohjeita on netti pullollaan ja minultakin niitä jo pari löytyy, esim. mustikkapiirakka täällä. joten julkaisen nyt vain tuon vaniljaisen päälliosan reseptin. Se muodostuu itse keitetystä vaniljakreemistä, jota voi käyttää tavallisen valmiin vaniljakreemin tapaan, mutta makua löytyy tuhat kertaa enemmän!

Nämä yllätyskakuthan tehdään siten, että sisälle tuleva yllätys on aina muutaman sentin pienempi kuin ympäröivä osa. Tässä tapauksessa piirakka oli halkaisijaltaan 20 cm (reunat meni parempiin suihin) ja ympäröivä kakkurengas 24 cm.

Valmis piirakka on siis suuremman kakkurenkaan sisällä ja sen päälle kaadetaan hyydytettävä osuus.

Vaniljakreemi:

200g kermaa

200g maitoa

70g sokeria

1 muna

20g Maizenaa

1 vaniljatanko

25g voita

ripaus suolaa

Lisäksi:

4dl vispikermaa vaahdotettuna

2 kpl liivatetta

- Halkaise vaniljatanko ja kiehauta se kattilassa, jossa on kermamaito, sokeri, muna ja tärkkelys. Kiehauta miedolla lämmöllä vain sen verran että seos sakenee ja tulee hieman kiiltäväksi. Keittää ei saa, sillä tuloksena on munakokkelia.

-Siivilöi seos puhtaaseen astiaan, lisää voi ja suola, sekoita. Itse käytin kuuluisaa "Putin"-voita, jota kaapista löytyy tällä hetkellä 5kg, joten siksi olen lisännyt vähän reippaamman ripauksen suolaa. 

 Leivon niin paljon että hamstraus lähti vähän käsistä :D Kaapista löytyy myös "Putin"-sulatejuustoa ja pohdin kuumeisesti mihin sen käytän.

-Laita kelmu päälle, aivan kiinni kreemiin jotta se ei kuoretu, ja anna jäähtyä.

-Lisää valmiiseen kreemiin liivate ohuena nauhana, lisää sen jälkeen kermavaahto ja päällinen on valmis käytettäväksi.

Vinkki! Hyydykekakkuun saat sileät reunat helposti, kun sumutat reunat vuokasprayllä ja sen jälkeen tomusokeroit ne. Rengas suorastaan liukuu kakun reunoilta pois.

Valio tuoteuutuus: Tex Mex -juustoraaste testissä

Sain Blogiringin kautta testiin Valion tuoteuutuuden: Tex Mex -maustetun juustoraasteen. Valmiiksi maustetun juustoraasteen on tarkoitus nopeuttaa ja helpottaa jokapäiväistä ruuanlaittoa mausta tinkimättä. Erillistä maustamista ei enää tarvita. Uusi pussi avautuu käsin, eikä saksiakaan enää tarvitse etsiä. Pussilla on kätevä 150g:n koko ja juustoraasteenhan voi myös pakastaa jos sitä ei tule kerralla käytettyä, hävikkiäkään ei siis synny! Maustettua juustoraastetta voi käyttää aivan kuten tavallistakin, olenkin luonut sitä käyttäen kaksi herkullista reseptiä, joiden ohjeet löydät alta.

Toivottavasti näitä tulee muitakin makuja!

Klikkaa mua!

Nopsat juustotanko-snacksit

Pikavoitaikina:

200g kylmää voita kuutioina

200g vehnäjauhoja

1tl suolaa

50g kylmää vettä

Päälle:

150g Valio Tex Mex -juustoraastetta

1rkl paprikajauhetta

-Nypi voi, jauhot ja suola murumaiseksi seokseksi.

-Lisää neste ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

-Kaulaa taikina suorakaiteen malliseksi n. 1 cm vahvuiseksi matoksi. Taita matto pituussuunnassa kaksinkerroin ja vielä toisen kerran kaksinkerroin. Käännä 90 astetta. Toista kaulaaminen ja vie taikina peiteltynä kylmään lepäämään n. 15 minuutiksi.

-Kaulaa taikina vielä kerran, jonka jälkeen anna sen levätä toiset 15 minuuttia kylmässä. Kaulauskaavalla saadaan taikinaan lehtevyyttä.

-Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen.

-Kaulaa taikina nyt auki n. 3 mm vahvaksi levyksi. Kostuta pinta vedellä pullasudin avulla ja levitä siihen juustoraaste johon on sekoitettu paprikajauhe. Painele juustoraastetta vielä käsin, jotta se tarttuu kiinni voitaikinan pintaan.

-Jaa taikina 2-3 cm leveksi suikaleiksi, jotka pätkit n. 15 cm pituisiksi paloiksi. Palat saavat toki olla pidempiäkin, riippuen siitä minkä kokoisia tangoista haluat.

-Kierrä jokaista palaa itsensä ympäri yksi kokonainen kierros ja aseta pellille leivinpaperin päälle painaen molempia päitä kiinni leivinpaperiin.

-Mikäli juustoraastetta irtoaa tai jää yli, ripottele ne lopuksi tankojen päihin.

-Paista heti uunin keskitasolla n. 10 minuuttia kunnes kauniin kullan ruskeita.

Vinkki! Voit käyttää myös valmista voitaikinaa!

Juustoinen broileri-boston

Taikina:

250g vettä

150g Valio Tex Mex -juustoraastetta

25g hiivaa

75g Valio voita

8g suolaa

10g sokeria

450g vehnäjauhoja

-Pehmennä voi huoneenlämpöiseksi. Lisää kaikki aineet taikinakulhoon ja vaivaa hyvin tasaiseksi taikinaksi.

-Anna taikinan levätä liinan alla kulhossa täytteen valmistuksen ajan.

Täyte:

400g broilerin maustamatonta rintafileetä

1 rkl Valio voita

0.5 tl curryä

0.5 tl paprikajauhetta

200g Valio paprika-chili -tuorejuustoa

1 prk ananasmurskaa

0.5 kpl punaista paprikaa

60g keltaista cheddaria

1 tl paprikajauhetta

1 tl suolaa

0.5 tl chilijauhetta

-Leikaa broilerifileet suikaleiksi ja paista ne voissa. Mausta paprikajauheella ja curryllä. Anna jäähtyä.

-Valuta ananasmurskasta enin neste pois. Kuutioi paprika ja raasta cheddar valmiiksi.

-Sekoita broileri ja täytteen loput aineet keskenään yleiskoneen kulhossa lapavatkaimella tasaiseksi massaksi, sattumia saa jäädä.

Bostonin valmistus:

-Kaulaa taikina auki suorakaiteen malliseksi levyksi siten, että taikinamaton vahvuus on n. 3-4mm.

-Levitä matolle täyte tasaisesti siten, että alareunasta jää pari cm ilman täytettä.

-Rullaa taikinamatto ja trimmaa molemmat päät tasaiksiksi.

-Voitele 22cm irtopohjavuoan rengas ja aseta se pellille leivinpaperin päälle.

-Leikkaa taikinarullasta n. 5 cm vahvuisia paloja 9 kpl ja taita jokaisen palan ”häntä” eli osa joka jäi ilman täytettä palan alle.

-Asettele palat renkaan sisään siten että keskelle tulee yksi ja loput tasaisesti ympärille. Painele paloja matalammaksi siten, että palat ottavat toisiinsa hiukan kiinni.

-Ripottele päälle Valio Tex Mex -juustoraastetta.

-Kohota liinan alla ja paista 175 asteessa n. 30 minuuttia.

Lisää herkullisia reseptejä löydät Valion Koekeittiöstä!

Yhteistyössä VALIO

Tennarikakkua

Maxin kastekakuksi toivottiin valkopohjaista kakkua vaaleansinisillä tennareilla. Lisäksi kakkuun haluttiin rusetti alareunaan ja nimi kaunokirjoituksella massasta.

Tässäkin kakussa on sisällä mansikka- ja mangomousse, koristeet ja kakun pinta sokerimassaa. Olen ihastunut käyttämään CMC:tä sokerimassan seassa, sillä saa lötköimmästäkin massasta käsiteltävää, kestävämpää ja nopammin kuivuvaa.

Samoihin kekkereihin meni tämä yksinkertainen kinkkuvoikkari. Joskus less is more.

Daniuksen Palomies Sami -kakku

3-vuotias Danius on kovanluokan Palomies-Sami -fani, joten kakkukin piti olla sen mukainen. Täysin vapaat kädet sain koko kakkuun, joten tälläistä tällä kertaa. Sisälle piilotin mansikkaa ja mangoa, kerrassan nami yhdistelmä.

Tiilten luomiseen käytin ostamaani kuviomattoa, mutta koska käyttämäni sokerimassa oli sangen löysä tapaus, kuvio lähti siinä vaiheessa kun siirsin massaa kakun reunoille. Turvauduin tuttuihin ja turvallisiin muotoiluvälineisiin ja tein kuvion lopulta käsin. Tomutin punaisella ja valkoisella tomuvärillä uria, jolloin ne tulivat paremmin esiin ja loi tiilimäisen pinnan.

Keno-Sami teki temput yön aikana ja painui vakaviistoon... Pitäisi aina muistaa tukea joka suunnasta, vaikka kuinka vaikuttaisi siltä että pysyy paikoillaan.