Lilan tennarikakun kaltainen kakku oli toiveissa pikku prinsessalle joka sai nimensä viikonloppuna. Nimi haluttiin palikoihin tai laatalle, valitsin palikat ihan sillä että pystyn noudattamaan periaatettani etten tee täysin saman näköisiä kakkuja. Ainakaan kovin mielelläni. Tämä on periaate josta olen pari kertaa joutunut tinkimään. Joskus aihe voi olla sellainen ettei pyörää voi tai kannata lähteä keksimään uudelleen.
Kakun alla oli marenkivoikreemi, jota olen nyt ihastunut käyttämään kosteuseristeenä. Kookosrasvaan tehtynä se on kovempaa kuin voikreemi, joten sillä saa terävemmät kulmat aikaiseksi. Tosin, vastaavasti pinnan silottamisessa pitää olla tarkkana, koska myöskin kaikki epätasaisuudet näkyvät läpi.
Näitä tennareita ei vaan kyllästy tekemään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti